Lajiesittelyt
Käyttäytymiskoe, koulutustunnus BH
 Kaikki koirat tarvitsevat peruskoulutuksen ja niiden tulee suhtautua ympäristöön ja liikenteeseen välinpitämättömästi. Jokainen koiranomistaja voi mitata koiransa yhteiskuntakelpoisuuden osallistumalla käyttäytymiskokeeseen. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat, myös rekisteröimättömät, kunhan ne on tunnistusmerkitty. Käyttäytymiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran yhteiskuntakelpoisuus ja vain koulutustunnuksen (BH) saavuttaneet koirat saavat myöhemmin osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin.
Lähde: Suomen Palveluskoiraliitto
|
Jälkikoe
Jälkikoe on koemuodoista suosituin. Palveluskoirakokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälki
tehdään siten, että jäljentekijä, koiralle vieras henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, n. 10 cm pitkiä kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksan pätkiä.
Jälki pitenee luokittain, 1 luokassa jäljen pituus on 500, 2-luokasa 1000 ja 3-luokassa 1500 metriä
Lue lisää..
Viestikoe
Viestikoirat toimivat aikoinaan armeijoiden (tulenjohdon ja tykkipattereiden välisinä) viestin viejinä. Palveluskoirien viestikoe noudattelee edelleen tätä sotakoirien toimintamallia. Lajin harrastaminen edellyttää kahta ohjaajaa, joten sen parissa voi yhdellä koiralla osallistua koiran kouluttamiseen kaksi perheenjäsentä. Viestikokeessa koira juoksee maastossa, kahden ohjaajan välillä. Lue lisää..
Hakukoe
Hakukoirien historia ulottuu 1800-luvulle asti. Tuolloin St. Bemhardinkoiria käytettiin Alpeilla lumivyöryissä hautautuneiden etsimiseen. Vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa saksalainen sotilas Konrad Most kehitti koirien etsintätaitoja kouluttamalla poliisi- ja lääkintäkoiria. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 1914 todettiin koirien erinomaisuus taisteluissa haavoittuneiden etsimisessä. Tästä lähti alkuun koirien henkilöetsintään kouluttamisen kehittäminen. Lue lisää..
Suojelukokeet (PASU), koulutustunnus IPO VPG tai SchH
Suomessa on käytössä kolme suojelukoemuotoa, IPO-koe, joka on kansainvälinen suojelukoe, VPG, joka on kansallinen suojelukoe sekä SchH, joka on saksanpaimenkoiraliitonikäyttämä rodunomainen suojelukoe saksanpaimenkoirille. Koeohjeet ovat miltei samanlaiset, joten kokeet ja niiden tulokset rinnastetaan täysin toisiinsa ja koirat voivat osallistua kaikkiin kolmeen suojelukoelajiin kunhan muut koeohjeiden määreet täyttyvät. Lue lisää
Etsintäkoe
Ensimmäiset SM-mitalit yleiskokeessa (nyk. etsintäkoe) jaettiin jo vuonna 1950. Lajilla on oma, joskin melko pieni harrastajakuntansa. Etsintäkokeessa ovat parhaimmillaan vahvahermoiset, toimintakykyiset koirat, joista pitkän kilpailupäivän aikana saadaan irti yhä uudelleen täysitehoisia suorituksia. Etsintäkokeessa riittää haastetta myös ohjaajalle. Vaikka yksittäiset osat tuntuvat helpohkoilta, on koiran hallittava osasuoritukset hyvin ennen kohtuullistakaan menestymisen toivoa.
Etsintäkokeen maasto-osuus koostuu jäljestä, henkilöhausta, esineruudusta, pudotetun esineen noudosta ja tarkkuusetsinnästä. Lue lisää..
Erikoisjälki (PAEJ), koulutustunnus FH
Erikoisjälkikoe on jäljestämiskoe, jossa koiran suoritus arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Kokeessa ei ole tottelevaisuusosuutta. Jälki tehdään yleensä pellolle tai muuhun avoimeen maastoon. Koeluokkia on kaksi. Lue lisää..
Lue lisää PK-lajeista Suomen Palveluskoiraliiton lajiesittelyistä.
Lähde: Suomen Palveluskoiraliitto
|
